KIRJALLISUUS --- Maiju Lassila: Kuolleista herännyt. Seikkailukertomus eli etsijän tarina (SKS, 1996)(teos ilmestyi ensimmäisen kerran 1916)
Kuten varmaan monet tietävät, Maiju Lassila oli oikeasti mies nimeltä Algot Tietäväinen, myöhemmin Algot Untola. Kirjailija-lehtimiehen sosialistinen ajattelu koitui hänen kohtalokseen. Valkoiset teloittivat Lassilan Suomen sisällissodan aikana vuonna 1918.
Kuolleista herännyt on kuitenkin ennen kaikkea koominen romaani, ainakin päällisin puolin. Kirja kertoo satamajätkä Jönni Lumperin tolkuttomasta elämästä, jossa koomisuus syntyy täydellisestä epäuskottavuudesta. Romaanin alkupuolella Jönni voittaa rikkaan kauppaneuvos"kaimansa" Jöns Lundbergin järjestämissä arpajaisissa kaksituhatta markkaa. Kauppaneuvoksen väitetyn miljoonaomaisuuden innoittamana satamajätkä päättää alkaa kartuttaa omaisuuttaan.
Jönnin yksinkertaisessa ja juopottelun pilaamassa päässä voittosumma moninkertaistuu nopeasti. Kuvioihin astuu mukaan myös satamajätkän pitkäaikainen "morsian", rahvaanomainen toriämmä Makkara-Liisa. Jönnin ja Liisan "suhde" on pitkään ollut molemminpuolista naljailua, mutta kun Liisa kuvittelee Jönnin voittaneen kymmenkertaisen summan, joutuu Liisakin ahneuden valtaan ja alkaa havitella Jönniä puolisokseen. Jönniäkin Liisa kiinnostaa - lähinnä rahojen takia, koska Liisankin huhutaan olevan rikas.
Jönni lähtee Tampereen seudulle. Siellä hän sekaantuu moninaiseen liiketoimintaan. Kuvitteellisella omaisuudellaan hän ostelee taloja, peltoja, metsiä ja koskia. Samalla hän sotkee muidenkin elämän ja talouden ja suistaa muita köyhyyteen. Kaikki tämä on mahdollista, koska Jönni sekoitetaan kauppaneuvos Jöns Lundbergiin.
Romaanin juoneen tulee koko ajan lisää kierroksia: myrkytetyn viinan juomista, valekuolema, elävältä hautaus, kuolleista ylösnousemus, elävänä kuolleeksi julistaminen, oman hauta-arkun hankkiminen, oman haudan kaivaminen, oman hauta-arkun ja hautaristin kanssa kuljeskelu. Hölmöyksissään ja ahneuksissaan Jönni menee myös kaupittelemaan entistä morsiantaan ja kosiskelee uutta morsianta, rikasta Kourun leskirouvaa, joka vaikuttuu Jönnin kuvitelluista miljoonista, mutta ei huomaa kosijan käytöstapoja: ruokapyödässä tämä syö kuin sika, pukeutuu törkyisiin vaatteisiin ja puhuu mitä sylki suuhun tuo.
Luin Kuolleista heränneen ensimmäisen kerran kymmenisen vuotta sitten. Silloin muistan nauraneeni suunnilleen alusta loppuun. Nyt ei naurattanut. Jönnin käsittämätön pölkkypäisyys ja ahneus lähinnä hävettivät. Myös muiden ihmisten sokeutuminen rahan edessä lähinnä masensi. Ehkä kirja onkin tarkoitettu enemmän kritiikiksi kuin komediaksi, mene ja tiedä.
Toisella lukukerralla kiinnitin huomiota myös siihen, kuinka vähän suomi kielenä on muuttunut sadassa vuodessa. Ei juuri ollenkaan! Ainoa sana, jonka merkitystä jäin arvuuttelemaan, oli "jätkä". Tarkoittiko jätkä tuolloin duunaria? Oliko satamajätkä yksinkertaisesti satamatyöläinen? Porvarin vastakohta? Vai tarkoittiko jätkä spurgua tai jotain muuta huonosti käyttäytyvää yksilöä, joka hummaa kaikki rahansa ja joutuu kahnauksiin poliisin kanssa?
Kirjasta on blogattu ainakin blogissa:
Morren maailma
Voi jesta, Maiju Lassila! Haluaisin kovasti lukea edes jonkin hänen teoksistaan, mutta eipä ole osunut kätösiini. Kimmokkeen sain joskus aikoja sitten lukeissani Lassilan elämäkerran ja tutustuessani hyperbolaan. Jo silloin mietin, että Maijuhan olis kenties just mun juttu. Harmi vaan, ettei koskaan tullut eteeni. Pitääpä metsästää suomireissulla!
VastaaPoistaAnteeksi hävyttömän hidas vastaustahtini. En ole jaksanut avata koko konetta. Maiju Lassilahan on vanhoja suosikkejani. Juuri äskettäin luin Maijun Rakkautta-kirjan. Sehän on tietysti parodia. Pitäisi siitäkin kirjoittaa bloguraani. En ole e-kirjojen käyttäjä, mutta löytyisikö sieltä suunnalta?
VastaaPoistaKylläpä oli kirjaan mahtunut kaikenlaista....lukisin ihan mielelläni näitä jo klassikkokirjoja, mutta niitä tulee harvoin vastaan kirjastossa...mihin ne oikein piilotetaan.
VastaaPoistaMeidän piti keskustella Juurakon Huldasta eräällä luennolla ja loppujen lopuksi open piti kopioida oma kappaleensa meille, koska sitä ei todellakaan ollut missään lainattavana.
Juurakon Hilda? Ei ollut ainakaan tässä kirjassa. En tiedä, missä päin Suomea asut, mutta eikö niitä kirjoja saa edes mistään kirjaston varastosta tilaamalla? Lassilaa olen nähnyt kirjastossa ainakin tylsän näköisinä kokoelmakirjoina. Ei hirveästi inspiroi lainaamaan, mutta jos muutakaan ei ole.
VastaaPoista